Blogikirjoitus:

Mitä tulee pilven jälkeen?

Kirjoittanut: Jouni Erkkilä


Mitä tulee pilvipalvelun jälkeen?

Tietotekniikan evoluutio on hyppinyt eristetyn ja keskitetyn välillä. Vuodesta 1985 olen työskennellyt alalla, jatkuva kehittyminen on säilyttänyt mielenkiinnon. Erityisesti pilvipalvelut ja niiden kehittyminen herättävät uuden innostuksen tempautua mukaan.

Reikäkorttikoneiden jälkeen joukko päätteitä kytkettiin Mainframe ympäristöön, joka keräsi ja jakoi tietoa. PC:t mullisti käytön kaikkiin yrityksiin ja eristi tiedon omaksi. Palveluja on jälleen ryhdytty käyttämään keskitetyistä järjestelmistä. Internetistä, käyttöä kuvataan liiankin yleisesti pilvipalveluina (Pilvi – IaaS, PaaS, SaaS). Mobiilisuus kiihdyttää käyttöönottoa.

Jos kierto jatkuu, niin seuraava vaihe voi olla taas vähemmän avoin. Pilvet voivat olla liitettyinä verkkojen kautta toisiinsa siten, että dataa analysoidaan kryptatusti ristiin omien ja ulkoisten palveluiden välillä. Tällöin nykyisen pilven merkitys olisi ennemminkin tehokas salatun tiedon välittäjä. Yrityksille vuokrattaisiin omia pilvimallisia palvelualustoja, joita yrityksen luottamat asiantuntijaorganisaatiot ylläpitävät. Tieto synkronoituu useiden pilvien välillä siten, että toiminnan jatkuvuus ja suojaus on taattu parhaalla mahdollisella tavalla, eikä erillisiä varmistuksia tarvita muutoin kuin arkistoimistarkoituksessa.

Pilvipalvelu, abstrakti käsite lähes kaikesta tarjonnasta internetin kautta

Pilvi on pikkuhiljaa hahmottumassa entistä enemmän tuottavaksi palveluympäristöksi, jonka avulla yritykset voivat jäsentää paremmin toimintaansa ja sen it-kustannuksia. Yksi isoimmista muutoksista ensivuonna on varmasti palveluportaali. Portaalien kautta yritykset saavat tarvittavat palvelut kätevästi ja käyttäjäystävällisesti erilaisten päätelaitteiden käyttöön turvallisesti yhdellä tunnuksella. Toimintavarmuus ja tietoturva ovat valvottavissa, käyttäjät voivat käyttää tarpeidensa mukaisia välineitä töidensä hoitamiseen paikasta riippumatta. Asia, josta on puhuttu vuosia alkaa nyt muodostua perusvaatimukseksi.

Mitkä voimat vievät kehitystä seuraavaan vaiheeseen?

Tiedon turvaamiseen ja suojaamiseen on herätty tietovuotojen kautta. Liiketoiminta on riippuvainen datastaan ja haluaa oikeaa tilannekuvaa ja analyysiä toiminnastaan oikea-aikaisesti (enemmän ennustettavuutta). Tiedon suojaaminen ja selkeämpi omistajuus ymmärretään entistä paremmin. Datan kiihtyvä kasvu haastaa miettimään hankintamallia. Järjestelmä, joka ostetaan vuosiksi kasvaa koko elinkaarensa ajan. Myöhemmät laajennukset ovat jatkuvasti kalliimpia investointeja lyhenevän hyödyntämisajan takia. Pilvipalvelu joustaa myös vähenevään tarpeeseen, pitää sisällään ylläpitoa ja siirtää toiminnallista vastuuta toimittajalle.

Kasvava datamäärä haastaa verkkojen kyvyn välittää tietoa ja erityisesti Big datan käsittelyä. Big dataan liittyy erilaisten tietojen kerääminen ja analysointi. Kerättävän tiedon, eli sensorien määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Levykapasiteetin kasvuvauhti ja nopeusvaateet kiihdyttää prosessointia ja tämä lisää eniten sähkönkulutusta. Joidenkin laskujen mukaan maailman sähkö ei riitä tallennettavan tietomäärän kasvulle. Ainoa muutoksen ajuri on uudet innovaatiot jotka tuottavat teknisen harppauksen johonkin energiatehokkaampaan ratkaisuun.

Siirtyäkö pilvipalveluihin, vai odottaako seuraavaa kehitysvaihetta?

Kuten kaikessa kehittymisessä, asioista ryhdytään puhumaan vuosia ennen kuin todellinen muutos tapahtuu. Vain harvoilla on mahdollisuus olla edes edelläkävijöitä, suuri massa odottaa näyttöjä. Kilpailukyvyn ylläpito vaatii mukana pysymistä ja seuraavaan vaiheeseen kehittyminen tapahtuu paljon helpommin evoluutiopolkua pitkin. Toisin sanoen, kannattaa siirtyä pilveen. Pilviratkaisut ovat jo ainakin meillä pääasiallinen uusimispolku, asiakkaalle tuottavampi ja joustavampi malli. Seuraava vaihe odottaa sekä teknistä harppausta, että poliittisia päätöksiä.

Mihin tarvitaan hyppy seuraavaan vaiheeseen?

Tulevat ympäristöt vaativat paljon kapasiteettia ja tehoa taustajärjestelmiltä. Kaista kasvaa, mutta datan määrä taitaa kasvaa nopeammin, joten tietoa pitää sijoittaa jatkossa lähemmäksi toimintaa. Miksi isoja konesaleja perustetaan pohjoismaihin? Suurimmat ongelmat tulevat olemaan verkkokaistan riittävyys, kapasiteetin kasvun tuomat io-haasteet ja sähkönsaannin varmuus. Suomi on niitä luotetuimpia maita sähkönjakelun suhteen. Jos meille ei rakenneta lisää ydinvoimaa, pitää muita vaihtoehtoisia keinoja tuoda pikaisesti tarjolle (turve-, jäte- ja muut energiavaihtoehdot). Verkkoyhteyksissä olemme pahasti jälkijunassa, kuitu ei vieläkään yllä jokaiseen kylään saati kotiin. Kuinka kauan kestää, että saamme toisen merenalaisen dataväylän Eurooppaan? Ruotsilla on oikeus lukea kaikkea verkossa kulkevaa dataa, näin sekin kiusa voitaisiin ohittaa. Nämä kuuluvat niihin poliittisiin päätöksiin, joihin yritystoiminnassa ei voida vaikuttaa. Io-haaste vaatii innovatiivisia keksintöjä jatkuvasti kasvavan tiedon käsittelyyn.

Kenen kanssa PCP hyppää seuraavaan vaiheeseen?

Muutos tulee ja haluamme olla valmiita. Uskomme HP:n vahvaan näkemykseen uudesta teknologiaharppauksesta. Meg Whitman (HP CEO) on vakuuttanut meidät lyhyessä ajassa HP:n polkuun kehittymisen edelläkävijyydestä ja kumppaneihin panostamisessa. HP haluaa kasvaa partnereidensa kanssa ja mahdollistaa joustavan kehittymisen uuteen tuottavampaan tekniikkaan. Muutaman vuoden kova työ tuottaa tulosta ja meillä partnereilla on paljon uutta kerrottavaa asiakkaille sekä selkeä näkymä kehityspolkuihin.

Kategoriat: Blogit, Jouni Erkkilä

Avainsanat: ,