Blogikirjoitus:

ATK:sta ICT:hen

Kirjoittanut: Hannu Tuutti


epad-900Sain jokin aika sitten käyttööni Windows 8 tablettikoneen. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tuntui että käsillä on jotakin säväyttävää uutta. Mikä johtikin minut ajattelemaan työurani aikana tapahtunutta tietotekniikan kehitystä.

Opiskelin tietoteknikkkaa eli sen aikaisin termein atk:ta Tampereen yliopistolla 70-luvun alussa. Siellä koodasimme ohjelmat  paperille ja siirsimme paperilta magneettisilla

lyijykynillä reikäkorteille. Reikäkorttien lävistin tunnisti kynämerkinnät ja rei’itti kortin. Tämän jälkeen kortit ajovalmisteluun ja muutaman päivän kuluttua saatiin käännöslista tietokoneajosta.  Harvoin käännös oli kertaheitolla virheetön joten virheet korjattiin ja korttipakka uudelleen ajoon.  Yksinkertaisenkin ajovalmiin ohjelman tekeminen kesti väistämättä useita päiviä. Mutta hyvin ehdimme.

reikakorttiEnsimmäisessä varsinaisessa työpaikassani oli sentään jo reikäkorttien lävistyslaitteet joten yksi työvaihe säästettiin. Tämä työpaikka oli muuten Valtion Tietokonekeskus. Nythän näyttää siltä että valtiollinen it-virasto on tulossa takaisin. VTKK:ssa oli käytössä omatekoinen ohjelmointikieli FAS jonka taidosta ei tulevissa työpaikoissa ollut hyötyä.

Seuraavaksi siirryin suureen valtiolliseen öljy-yhtiöön. Alkuun sielläkin toimitiin pitkälti samoilla tekniikoilla. 70-luvun loppupuolella alkoi kuitenkin hiljalleen yleistyä tosiaikainen atk jossa pääteistunnoissa pystyttiin reaaliajassa syöttämään, kääntämään ja korjaamaan ohjelmia sekä ajamaan niitä. IBM:n suurkoneissa joissa yritysten tietoja näihin aikoihin pääasiassa käsiteltiin tulivat käyttöön esimerkiksi TSO- ja Roscoe- käyttöympäristöt. Edistysaskel ja nopeutus vanhaaan verrattuna oli suuri.

ibm-370-mainframe-198170- luvun lopulla siirryin perinteiseen suomalaiseen vakuutusyhtiöön jonka toiminta oli ja on edelleenkin pitkälti riippuvaista tehokkaasta tietojenkäsittelystä. Siihen aikaan
sovellusohjelmia ei vielä saanut räätälöityinä paketteina vaan kaikki suunniteltiin ja toteutettiin itse alusta alkaen.  Yli sadan hengen projektiryhmä ei ollut mitenkään ihmetystä herättävän suuri. Siirryin jossakin vaiheessa 80-luvun alussa vakuutusmatemaatikoksi ja sain käyttööni ensimmäisen ”henkilökohtaisen” tietokoneen. Se oli minikone jota kuitenkin operoitiin ja ohjelmoitiin Basic –kielellä itse. Sen tarjoama joustavuus ja käytön helppous oli jotakin aivan ihmeellistä. Ja levytilaakin juhlalliset 20 megatavua kompaktissa jääkaapin kokoisessa kaapissa.

IBM-PCVakuutusalalta tieni vei amerikkalaisen tietokonevalmistajan palvelulukseen. Aluksi Unix –asiantuntijaksi ja sen jälkeen vuonna 1984 PC-myyntiin. IBM oli tuonut PC:n markkinoille vuonna 1981 ja Suomeen se rantautui 1983. Tämä oli varmaankin yksi suurimmista murroksista tietojenkäsittelyssä. Siis toistaiseksi. PC:n elinkaaren aikana olemme sitten nähneet lerput, korput, CD:t, DVD:t, DOSsit, OS/2:t, Windowsit, Linuxit jne.

Tämän jälkeen siirryin kotimaisen PC-jälleenmyyjän palvelukseen joka myöhemmin muuttui jälleenmyyntiyrittäjyydeksi nykyisessä työpaikassani. Aloitimme toimintamme nimellä PeeCeePörssi jolla halusimme luoda mielikuvan PC-toimialan pörssikurssien tavoin elävistä hinnoista.  Myyjinä toimimme kuin pörssimeklarit ja tarjosimme asiakkaillemme PC-laitteita päivän ”kurssinoteerauksilla”.  Vuosituhannen vaihteessa aloimme keskittyä IT-palvelutoimintaan ja muutimme nimemmekin PCP Partner Oyk:ksi kuvaamaan paremmin toimintaamme. Sillä tiellä olemme edelleenkin.

hesariNo nyt on sitten kädessä Windows 8 tabletti. Perusasennus oli vaivaton. Samoin yrityksen sähköpostin ja pikaviestinnän käyttöönotto näin maallikollekin. Windows 8 on erilainen ja sen käyttö vaatii totuttelua. Mutta hyvin johdonmukainen sekin on vaikkakin hyvin erilainen verrattuna aikaisempiin Windowseihin. Ja laitteena tabletti on todella mobiili, päin vastoin kuin läppärit joiden koko ja paino kuitenkin rajoittavat sen liikuttelua.

Aina näihin asti olen ajatellut että kirja on kirja, sanomalehti on sanomalehti ja PC on PC. Kullakin on oma olomuotonsa ja tarkoituksensa. Tabletin myötä on tämä ajatus jo alkanut muuttua. Luminen talvi on tehnyt tehtävänsä ja ajatus Hesarin tilaamisesta verkkoversiona alkoi kiinnostaa. Lumisateiden myötä lehden hakemisen vaiva ulkopostilaatikosta alkoi tuntua liian hankalalta ja niinpä laiskuus voitti ja tilasin arkihesarit verkkoversiona. Viikonloppuisin nautiskelen edelleen perinteisestä paperilehdestä.

lumia-920Tällä hetkellä odotan käyttööni Lumia kännykkää joiden toimittamisessa Nokialla on suuria vaikeuksia, toivottavasti suuresta menekistä johtuvia. Sen saatuani henkilökohtainen tavoitettavuus ja oma palveluiden saavutettavuus on huipussaan, kesät talvet 24/7. Tekeekö se ihmisestä onnellisemman, sitä on vaikea sanoa mutta tehokasta se ainakin on.

Kategoriat: Blogit, Hannu Tuutti